Tallinnan tuliaiset

Teimme tänä viikonloppuna kuuden hengen voimin paikallisen "ompeluseuran" risteilyreissun Tallinnaan. Matkaan lähdettiin perjantai-iltana Viking XPRS-laivalla. Illalla vähän irroteltiin, kun kerrankin päästiin matkaan ilman lapsia ja miehiä. Aamulla vastassa oli tuhottoman aikainen herätys ja maihinnousu Tallinnaan. Emme onnistuneet löytämään lauantaiaamuna kello seitsemältä yhtään avointa kahvilaa, joten lähdimme tallustamaan käsityöihmisten keskuudessa legendaariseen maineeseen nousseen Karnaluks-tukun suuntaan. Aamupalatarpeet saimme sitten ostettua paikallisesta ruokakaupasta ja pidimme pienen piknikin ennen kauppoihin ryntäämistä. Keli oli onneksi mitä suosiollisin: sopivan lämmin ja puolipilvinen ilma mahdollisti kiireettömän kuljeskelun ympäri kaupunkia. Näin jälkikäteen täytyy todeta, että jaloista kyllä huomaa, että on käyty..!

Ja sitten niihin tärkeimpiin eli tuliaisiin. Karnaluks on tunnetusti oikea ompelutarvikkeiden paratiisi ja sieltä olisi voinut ostaa kassikaupalla lankoja, neuloja, vetskareita, nauhoja ja silityskuvia. Olin kuitenkin tehnyt etukäteen ostoslistan ja pyrin pitäytymään vain oikeasti tarpeellisissa tavaroissa. Ehdottomasti onnellisin olen uusista kangassaksistani, sillä tähän mennessä olen leikellyt kankaita ihan tavallisilla Fiskarsin yleissaksilla. Nuo saksalaiset Finnyt kuuluvat olevan kehutut ja päihittävät varmasti aiemmat pelivälineeni! Hintaa tuolla setillä oli vain vajaa 16e eli siinäkin mielessä oli varsin onnistunut ostos (Suomessa vastaava setti erikoistarjouksessa Ompelijanmaailmassa 20e + postikulut). Lisäksi Karnaluksista tarttui matkaan Organin neuloja (n.2e per paketti), pari välttämättömintä rullaa saumuri- ja ompelukonelankoja sekä muutama silityskuva. Tuolle ihanalle Nalle Puhin päälle on jo sijoituspaikka tiedossa - sen näette toivottavasti valmiissa vaatteessa viimeistään alkusyksystä..! 

Karnaluksin jälkeen siirryimme samassa Valge Maja -nimisessä rakennuksessa sijaitsevaan Abakhan -käsityöliikkeeseen. Suuri kangaskauppa, joskaan ei kooltaan yhtä valtava kuin Karnaluks. Täältä löytyi sitten niitä kankaitakin (Karnaluksissa oli kyllä pieni valikoima puuvilloja ja pellavia, mutta niille ei tällä kertaa ollut tarvetta). Ihana jätskikangas on II-laatuista interlock-trikoota (reunoissa värivirhettä) ja vihreä-valkoraidallinen ihanan tuntuista neulosta, molemmat palalaarista 12e/kg. Lisäksi Abakhanin nappihylly oli täynnä ihanuuksia, joista matkaani tarttuivat vain nuo suloiset leppikset (n.1e/kpl). Myös nauhoja oli kohtalainen valikoima ja tuota mainiota pyykkinarukuviota nappasin mukaan kaksi metrin pätkää. Kaiken kaikkiaan olen oikein tyytyväinen ostoksiini ja pysyin kuin pysyinkin alkuperäisessä budjetissani..! :)

Nyt ei muuta kuin uusia ompeluksia kehiin - muutama kiva juttu on jo syntynytkin, toivottavasti ehdin bloggaamaan myös niistä lähiaikoina! 

Hyvää alkavaa juhannusviikkoa kaikille!

PS. Kiitos Jennille mainiosta Tallinnan käsityökauppojen listauksesta, jonka pohjalta reissu suunniteltiin!

1 + 2 = kesäsetti

Sain kuin sainkin siskon perheeseen matkaavan kesäsetin vihdoin valmiiksi - paidat ovat olleet vain helmakäänteitä vaille jo kuukauden päivät, shortsit aloitin viime viikolla. Tällä kertaa muhittelu tuotti toivotun lopputuloksen: kaikki setin osat onnistuivat mielestäni hyvin ja yhdistelmistä tuli sopivan värikkäät!

Ihanat LiandLon kuosikankaat Royal-tuotteelta, hihojen pilvet JNY:n ja shortsien ohut joustis Saksasta. Kaavana paidoissa Ottobren Sulo (3/2010) ja shortseihin testasin uusimman lehden kaavaa, tosin jätin taskut ja nyörit pois ja ompelin vyötärölle kiinteän kuminauhan. Setin koko noin 86/92cm, toivottavasti on passeli 1,5-vuotiaalle käyttäjälleen.

Seuraavaksi vuorossa on vastaava 2+1-setti isoveljelle - paidat on jo tehty, mutta housut vielä puuttuu. Lisäksi olen tilannut ja vaihdellut kankaita kiivaaseen tahtiin, joten kaappi pursuaa ompelua odottavia ihanuuksia. Inspiraatio ja ideat ovat palanneet, nyt kun vain ehtisi ommella..!

Keltaista kesään

Työntäyteinen toukokuu on verottanut ompeluaikaa luvattomasti ja ehdin nippa nappa postaamaan toistamiseen ennen kesäkuun alkua. Muutama muukin perusvaate on kyllä valmistunut, mutta kuvaaminen on jäänyt. Ehkä ensi kuussa paremmalla ajalla..?!

Tässä keltaisessa kesäsetissä komeilevat Ikasyrin osastolta lapsimessuilta hamstrattu PaaPiin leijonatrikoo perusteepparin muodossa sekä (ainakin kangashamsterien perusteella) kultaakin kalliimmasta apilajoustiksesta taiteiltu hellehattu. Hatun kaavana Ottobren Sunny Fields muokattuna, tykkään kovasti! Housut muuten ovat jo aikaa sitten valmistuneet, mainioiksi todetut joustofroteepöksyt.

Riemullinen runoratsu

Pitkästä aikaa aihetta bloggaamiseen: ihanasta Selian runoratsujoustiksesta puhvihihainen paita neidille. Ja mikäs sen mukavampi hetki postaukseen kuin Äitienpäivän ilta - onnittelut lienevät paikallaan kaikille meille arjen sankareille! Arkista aherrusta on koko toukokuun alku ollut ainakin täällä ja se näkyy myös ompeluajan vähyytenä: mies on aloittanut kesäkauteen ajoittuvan vuotuisen töurakkansa ja itsekin käyn työharjoittelussa keskimäärin neljänä päivänä viikossa, joten saumuri saa lähinnä pölyttyä omassa nurkassaan.. Yritän kuitenkin pitää blogin pystyssä ainakin toistaiseksi, niin tulee talletettua omia ompeluksia. Kiitos vain kaikille teille, jotka olette jaksaneet ompeluksiani seurata ja kommentoida - palaute piristää aina päivää kummasti!

Kuten moni muukin bloggaaja on todennut, tämä joustofrotee on aivan mahtavaa niin kuosin kuin laadunkin suhteen! Raaskin ostaa tätä vain pienen palasen ajatuksena tehdä tytölle kesäksi t-paita. Kun kangas saapui tajusin sen paksuuden ja totesin haluavani siitä mielummin pitkähihaisen version. Tarkan mittailun ja asettelun seurauksena sain kuin sainkin aikaan pitkähihaisen laittamalla leveät hihansuuresorit, jotka muuten antavat mielestäni kivasti ilmettä puserolle. Tosin oli erittäin lähellä, ettei käynyt köpelösti: koska kangasta oli niukalti, tuli mallista tyköistuva ja ensimmäisellä sovituskerralla aluspaidan kanssa tuntui, ettei puseroa saa edes puettua päälle. Tyttö valitti heti, että kiristää. Olin jo varma, että joudun laittamaan ihanuuden heti kiertoon (ja jään itse ilman uutta paitakangasta, koska se on jo loppuunmyyty), mutta onneksi uusi yritys ilman aluspaitaa toi toivotun lopputuloksen: melko joustamaton paita on aavistuksen hankala pukea, mutta päälle asetuttuaan istuu kuin nakutettu!

Onneksi tyttökin oli ihan tyytyväinen lopputulokseen ja piti paitaa kiltisti päällään melkein koko päivän. Kaavan pohjana siis uusimman Ottobren Hoops-trikooteeppari, leveys koosta 98cm, pituus  koosta 104cm ja on siis juuri sopiva kokoa 92/98 käyttävälle.

Rivitalot hupparissa

Edellisen postauksen hyvin onnistuneen maatilahupparin innoittamana päätin tehdä toisen trikoohupparikokeilun. Kankaaksi valikoitui ihana Liandlon rivitalokangas, jonka pariksi sopi hienosti yksivärinen kirkkaanoranssi jersey. Tämänkin hupullisen tunikan kaava muokattu Ottobre 1/2005 nappilistapaidan pohjalta, koko n.98cm. Malli muistuttaa aiempaa selvemmin perinteistä hupparia, koska lisäsin alareunaan suikaleen oranssia trikoota pusakan pitkäikäisyyden takaamiseksi - ja välttääkseni kaksoisneulatikkauksen..

Paidan kaveriksi sopii aiemmin valmistuneet oranssit velourpöksyt ja löytyipä varastoista vielä sävyyn sopivat kam-nepitkin. Tyttö on nyt vallan ihastunut huppuihin ja haluaa pitää hupun tiukasti päässään aina kuin mahdollista. Voi siis olla, että näitä hupullisia trikootunikoja syntyy jatkossakin, sen verran kiva malli tästä on muodostunut! Seuraavaksi kuitenkin teidossa perinteistä t-paitaompelua sekä omalle tytölle että siskonpojille lähestyvää kesää silmällä pitäen. Josko se kadoksissa ollut ompeluintokin alkaisi kevään myötä löytyä..!?

Eläimellistä menoa

Vauhdilla tuntuvat viikot menevän ja ompeluaika on ollut vähissä. Jotain on kuitenkin valmistunutkin, vaikka blogissa on ollut hiljaista. Tässä pari eläinaiheista paitaa: huppumekko neidille sekä dinosaurusteeppari kummipojalle. Molemmat olivat saajilleen oikein mieluisia, mikä lämmittää kyllä kummasti ompelijan mieltä! =)

Tämän setin pohjana on JNY:n salaisesta paketista kotiutunut maatilatrikoo, johon tyttö tykästyi kovasti. Hupullisen tunikan kaava on oma sekoitus eri Ottobren kaavoista, koko noin 92/98cm. Hihat ovat JNY:n auringonkeltaista jerseytrikoota, jonka sain paikallisilta kangasvaihtareilta. Asun täydentävät tummanvioletit perusleggarit. Kokonaisuudesta tuli tosi kiva, paljon ihanampi kuin uskalsin toivoakaan!

Ja tämän teepparin innoittajana oli vastikään 3 vuotta täyttänyt kummipoika, josta on sukeutunut kova dinofani. Znokin Jurassic-trikoota ei ole tällä hetkellä Suomessa myynnissä, mutta erään turkulaisen kangashamsterin varastoista löytyi onneksi sopiva palanen lahjapaitaan. Kaavana Ottobren More Grey, hihojen tähti-interlock kaverin Michas-paketista ryövättyä.

Vink*vink!

Onpas täällä blogirintamalla ollut aika hiljaista viime aikoina, pahoitteluni. Muutamia uusia juttuja on valmistunut, mutten vain ole ehtinyt niitä postaamaan - jotenkin on ollut kaikenlaista ohjelmaa ja toisaalta en ole iltaisin saanut aikaiseksi. Täytyy myöntää, että ompeluinspiraatiokin on tällä hetkellä vähän hukassa, vaikka ihania kankaita tulee tilailtua ja suunnitelmia niiden käyttämiseksi on kyllä.. Ihme ja kumma, se varsinainen leikkaa-liimaa-askartele -osuus ei vain nyt iske - miksiköhän!? 

Tämä ihanuus on ollut työn alla jo pitkään ja pääsi vihdoin ja viimein käyttöön - sopivasti keväisten kelien alettua! Muru Designin Vink*-neulosta sain hamstrattua Kestovaippainfon kirpputorin kautta ja se on kyllä ihana kangas. Tämä oli toinen hupparini - tai oikeastaan takki, sisällä on vuorena paksuhko fleece ja malli on suunniteltu ulkoilukäyttöön. Kaava on muokattu Ottobre 6/07 Pikku Aaveen fleecetakin pohjalta ja apuna ompelussa käytin hyvää Tosimummon takkiohjetta. Pieniä mutkia tuli matkaan, mutta lopputulos on ilokseni varsin onnistunut - ja se tärkein: tyttökin tykkää!

Hihansuihin laitoin resorin, minkä pitäisi pidentää käyttöikää. Takki on jo nyt käyttökelpoinen, mutta aavistuksen reilu, ehkä lähinnä kokoa 98cm. Menee varmasti vielä syksyllä, ehkä jopa ensi keväänä. Yritän lisäillä jossain vaiheessa sovituskuvaa, kunhan päästään kauniilla ilmalla ulkoilemaan.